Kehitysyhteistyötä Keniassa

Suomen Setlementtisäätiön edustajat Ari-Pekka Rannisto ja Juho Kärkkäinen suorittivat huhtikuussa 2011 kehitysyhteistyöhön liittyvän hankevalmistelumatkan Keniaan, Nairobiin. Matkan tarkoituksena oli selvittää tarve kattopeltityökoulutuksen aloittamisesta Kiberassa. Paikallisten asukkaitten usein liki slummiolosuhteissa olevat rakennukset kaipaavat kohennusta. Rankimmatkin sateet kestävät katot luovat perustan kodin viihtyisyydelle. Matkan aikana selvisi, että sileä pelti on halvempaa kuin useimmiten käytetty aaltopelti. Sileä pelti kestää myös 4-5 kertaa pitempään aaltopeltiin verrattuna.

Suoritetun hankevalmistelumatkan arvion perusteella kävi ilmeiseksi, että suomalaisella kattopeltiseppäkoulutuksella, jota Suomen Setlementtisäätiö on toteuttanut pääkaupunkiseudulla jo vuodesta 2009 lähtien, on hyvä onnistumismahdollisuus myös Keniassa, Nairobissa. Projekti loisi työpaikkoja ja vahvistaisi työllisyyttä samalla parantaen olennaisesti paikallisen asukkaiden elinolosuhteita.

kuva: Ari Rannisto
kuva: Ari Rannisto
kuva: Ari Rannisto
kuva: Ari Rannisto
Kiberan alue käsittää noin miljoonan ihmisen asuintaajaman. "Ruostekasaksi" kuvatun taajaman ulkoasun parantaminen ei ole kustannus- vaan rakennustapakysymys. On todennäköistä, että suomalaisten tapa rakentaa käsisaumattuja peltikattoja muuttaa lähivuosina koko Kiberan alueen kattokannan.

Suomen Setlementtisäätiö on tehnyt Ulkoasiainministeriön Kehitysyhteistyöosastolle ehdotuksen kehitysyhteistyöhankkeen toteuttamiseksi Keniassa vuoden 2012 alusta lähtien.

Hankevalmistelumatkan aikana otetut kuvat havainnollistavat hanketta. Sen erityispiirteenä mainittakoon, että säätiön edustajat Rannisto ja Kärkkäinen veivät mennessään paikallisille nuorille urheiluvälineitä ja potkupallokenkiä. Tyytyväisyys näkyy kuvissa.

kuva: Ari Rannisto
kuva: Ari Rannisto
kuva: Ari Rannisto
kuva: Ari Rannisto

Matkaraportti säätiön hankevalmistelu- matkasta keväällä 2011

A path to roof, Kibera Kenia, Nairobi

Matka toteutui pääasiassa suunnitelmien mukaisesti. Ainoa, toisaalta odotettukin, poikkeus alkuperäiseen suunnitelmaan oli itse työskentely Kiberassa ja turvallisuuden järjestäminen. Kiberassa ei voi tehdä projekteja, jos yhteisö ei hyväksy eurooppalaista osapuolta. Hyväksyminen saavutetaan luottamuksen ja oman toiminnan kautta. Käytännössä se onnistuu parhaiten jos asuu itse Kiberassa. Kehitysavun toteuttaminen siellä ei onnistu "hilttoneista" käsin. On pystyttävä osoittamaan, että on aidosti kiinnostunut heidän elinolosuhteiden parantamisesta.

Ratkaisumme ongelmaan oli muuttaminen osittain asumaan niihin olosuhteisiin. Saimme hotellin kanssa edullisen sopimuksen majoittumisesta, sillä asuimme osittain Kiberassa, perheessä ja hotelli säilytti meidän tavaroita. Maksoimme myös perheelle hyvän hinnan turvallisesta yöpaikastamme. Tämän halusin mainita tähän alkuun, sillä on tärkeää selvittää mahdollista jatkoa suunniteltaessa suomalaisille työntekijöille, että heidän täytyy pystyä asumaan niissä olosuhteissa paikallisten ihmisten tavoin. Kiberassa asuu n. 800 000 ihmistä ja minun tietääkseni olimme ainoat valkoiset, jotka majoittuivat sinne perheeseen.

Power Woman Kibera:n naiset ovat erittäin motivoituneita ja valmiita aloittamaan kouluttautumisen heti kun suomalainen osapuoli on valmis. Ongelmana aina on se, että ei voi inhimillisyyden nimissä koskaan antaa liikaa toiveita projektin toteutumisesta. Olen joskus tehnyt sen virheen näiden kahdenkymmenen vuoden aikana mitä olen Itä-Afrikassa viettänyt. PWK:n kanssa keskustelimme pitkään siitä ajatuksesta, että he vetäisivät vastuullisena projektia, jossa miehet ovat työntekijöinä - tämä lähestymistapa Afrikassa ei ole helpoin mahdollinen. PWK on organisaationa erittäin arvostettu paikallisessa yhteisössä. Naisten kanssa aloitimme jo tuotteiden suunnittelua ja selvitimme markkinointi ym. koulutuksen tarpeen. Keskusteluista päätellen nimenomaan naiset ovat motivoituneempia markkinointiin ja myyntiin kuin miehet, mutta tarvitsevat koulutusta siihen. Heille on myös tärkeää, että suomalainen osapuoli kouluttaa heitä tuotekehittelyyn ja varsinkin kannustaa heitä heidän luovuudessa.

Kiberan metallimiehet ovat ammattitaitoisempia kuin olimme odottaneet. Aikaisemmin olin kyllä tiennyt, että he ovat hyviä hitsaamaan, mutta he tekevät myös paljon peltitöitä: lähinnä juuri kotitaloustarvikkeita. He saumaavat peltiä osittain samoin kuin suomalaiset kattopeltisepät, mutta niin kutsutulla yksinkertaisella saumalla. Pelti jota he käyttävät on 0,2 mm, kun suomalainen katto tehdään 0,5mm tai 0,6 mm vahvasta materiaalista. Pellin vahvuus vaikuttaa myös työtekniikkaan ja ns. tuplasauma tekee siitä vedenpitävän. Heidän työvälineensä ovat alkeellisia ja osittain vääränlaisia peltityöhön, vaikka mekin puhumme vain käsityökaluista(mekaanisista, ei sähköllä toimivista).

kuva: Ari Rannisto
kuva: Ari Rannisto
kuva: Ari Rannisto
kuva: Ari Rannisto

Raskaampaa metallia käyttävät

Kiberan metallimiehet pystyvät myös toisaalta valmistamaan tarvittavia työkaluja peltityöhön, jos heillä on piirrustukset niistä. Meillä oli mukana 40 kuvan kuvasarja Setlementtisäätiön kurssilta, jota käytimme apuna kertoessamme ideoistamme. Heidän suurin hämmästyksen aihe oli se, mitten pelti saadaan pitämään vettä ilman massoja tai hitsausta. Olimme jälleen kerran kysymysten edessä: koska aloitamme koulutuksen ...ensi viikolla, ensi kuussa?

Toimipaikka koulutukselle on mahdollista löytää alueelta. Joka vuosi sateet vievät mennessään satoja savesta rakennettuja asumuksia Kiberassa. On mahdollista ostaa maa näiltä perheiltä. Kohtuullisella hinnalla perheet saavat rakennettua itselleen paremmat asumukset, paremmille paikoille. Metallista kunnon perustuksille rakennettu toimitila kestää kyllä sateet huonommillakin alueille slummissa. Toisaalta ainakin aluksi olisi järkevää käyttää jo olemassa olevia metallipajoja. Keskustelimme näiden metallimiesten kanssa ja heidän motivaationsa ko. toimintaan oli vahva.

Materiaalien saatavuus Nairobissa on hyvä. Sileä pelti maksaa vähemmän kuin aaltopelti. Sileä pelti kestää myös 50 vuotta kun aaltopelti 10 vuotta. Kibera on tällä hetkellä melkein miljoonan ihmisen asuttama ruostekasa ja syynä ainoastaan rakentamisen tapa, ei kustannukset. Tässä varmasti yksi vankka syy metallimiesten motivaatiolle projektiin, kun kerroimme toisenlaisesta tavasta rakentaa peltikattoja. On täysin mahdollista, että heidän opittua suomalaisten tapa tehdä käsinsaumattuja peltikattoja koko Kiberan kattokanta muuttuu vuosien kuluessa. Eikä pelkästään Kibera vaan myös niiden ihmisten katot, joilla on varallisuutta rakentaa itselleen kunnon talo, mutta ei kuitenkaan varaa tiilikattoon.

Paikallisten rakennusliikkeiden tapaamiset olivat myös kannustavia. Rakennusliikkeiden omistajat hämmästelivät suomalaista tapaa rakentaa käsisaumakatto. Myös heitä ihmetytti katon vedenpitävyys. Kerroimme koko Helsingin vanhan kattokannan olevan tehty juuri näin. He laskivat myös kustannuksia ja totesivat käsisaumatun katon olevan erittäin kilpailukykyinen hinnaltaan tiilikatolle. Olimme taas kysymysten edessä, koska ensimmäinen mallikatto on valmis Kiberassa.

Hankeanomukseen liittyvissä neuvotteluissa tuli ilmi monesti jo tässäkin raportissa esillä ollut asia: aikataulutuksen tekeminen on vaikeaa. Se ei ole vaikeaa heidän puolelta vaan meidän. En henkilökohtaisesti halua luoda turhia toiveita, enkä ottaa vastuuta katteettomista lupauksista. Heidän taas on aina vaikea suhtautua vuosien suunnittteluun. Kyseisessä projektissa on nähdäkseni kuitenkin mahdollista ja jopa järkevää lähteä hyvin pienimuotoisesti liikkeelle. Aluksi olin suunnitellut koulutuskeskuksen ja omien työpajojen perustamista Kiberaan. Nähtyäni heidän valmiudet saattaisi olla järkevää lähteä kouluttamaan heitä muutaman laukullisen kanssa käsityökaluja.

En ehdottanut heille monivuotista projektia tässä vaiheessa. Mielestäni olisi järkevää aloittaa peltityö, tuotekehittely, -ja markkinointikoulutus aluksi ja katsoa mihin se johtaa. Voi olla, että ei tarvitse muuta kuin "tönäistä heitä oikeaan suuntaan". Ehdotinkin heille puolen vuoden koulutusta meidän tuomilla työkaluilla. Tämä ei edes tarkoita kohtuullisen kalliita kanttikoneita tai sinkkauskoneita, ainoastaa kolmen miehen ja naisen käsityökalut. Pellin voi myös kantata käsin vaikka se meillä aina koneilla tehdäänkin. Ensimmäinen katon Setlementtisäätiön kursilla mestari Tauno Nyholm opetti tekemään käsin kantaten. Puolen vuoden koulutusjaksolla selviäisi myös tarvitseeko projektia edes jatkaa ja jatko anomuksen voi tehdä vuoden 2012 toukokuun loppuun mennessä.

Valmistelumatka kokonaisuudessaan antoin oikean kuvan tilanteesta Kiberassa ja kattopeltiseppä koulutuksen mahdollisuuksista siellä. Ennen kaikkea matka osoitti sen miten pienellä voisimme muuttaa rakentamisen suuntaa kestävämmälle pohjalle. Mahdollisuuksia hyödyntää peltityöosaamista Kiberassa on paljon. Tuotekehittelyllä voisimme vähentää heidän riippuvuutta tuontituotteista, kuten muovista. Paikallisten osaamisen ja nimenomaan naisten kouluttautumisen myötä yhteisön elinolosuhteet paranevat.

ps. vietiin samalla keräämämme poikien Kiberan jalkapallojoukkueelle kengät ja pallot.

Ari Rannisto
Helsingissä 23.5 2011