Kuulovammaiset lapset<\/b><\/p>\n
Tiivistelm\u00e4:<\/b>
\nSis\u00e4korvaistute (SI) mahdollistaa syntym\u00e4kuurojen lasten puhekielen kehityksen. SI-lasten puhekielen taidot vaihtelevat kuitenkin paljon ja ovat usein heikompia kuin kuulevilla lapsilla. T\u00e4m\u00e4 saattaa liitty\u00e4 SI:n heikkoon kykyyn v\u00e4litt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nten korkeuksia. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa tarkasteltiin puhekielen kehityst\u00e4 tukevien, \u00e4\u00e4nen korkeuksien havaitsemiseen liittyvien hermostollisten mekanismien, kuulomuistin ja kuuntelutaitojen kehityst\u00e4 4\u201313-vuotiailla kuulevilla lapsilla sek\u00e4 lapsilla, joiden SI oli aktivoitu varhaisessa i\u00e4ss\u00e4. Musiikillisten \u00e4\u00e4nten hermostollista erottelua ja kuulotarkkaavuutta tarkasteltiin mittaamalla kuuloher\u00e4tevasteita aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 (EEG). Sana- ja lausepainon havaitsemista ja n\u00e4ihin liittyvien akustisten vihjeiden erottelukyky\u00e4 tutkittiin kuuntelukokeilla ja kuulomuistia numerotoistotestill\u00e4. Musiikin harrastamisen tiedet\u00e4\u00e4n parantavan kuulevien lasten kuulohavaintotaitoja ja kuulomuistia, ehk\u00e4 my\u00f6s kuulotarkkaavuutta. Siksi tarkastelimme SI-lasten ryhm\u00e4ss\u00e4 musiikkiaktiviteettien yhteyksi\u00e4 mittaustuloksiimme. Tutkimme my\u00f6s, onko musiikin havaitseminen yhteydess\u00e4 sanapainon tai suuntien havaitsemiseen kuulevilla aikuisilla. Havaitsimme, ett\u00e4 SI-lasten kuuloher\u00e4tevasteet olivat hyvin samantapaisia kuin kuulevien lasten. Kuitenkin vasteet erityisesti muutoksille soittimesta toiseen (\u00e4\u00e4nen laatu) ja \u00e4\u00e4nen korkeudessa heijastivat SI-lasten heikkoa kuuloerottelukyky\u00e4 ja -tarkkaavuutta. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kotona laulavien SI-lasten kuulotarkkaavuusvasteet kehittyiv\u00e4t voimakkaammiksi ja nopeammiksi kuin muiden SI-lasten. N\u00e4m\u00e4 vasteet olivat nopeampia paremman kuulomuistin my\u00f6t\u00e4. Tulokset viittaavat laulavien SI-lasten hyv\u00e4\u00e4n hermostolliseen erottelukykyyn, kuulotarkkaavuuden aivoverkostojen kehitykseen ja kuulomuistin p\u00e4ivitykseen. Sana- ja lausepainon havaitseminen parantui hyv\u00e4n \u00e4\u00e4nen korkeuden (f0) ja voimakkuuden erottelun sek\u00e4 kuulomuistin my\u00f6t\u00e4, joissa vain ohjattuihin musiikkiaktiviteetteihin osallistuneet SI-lapset kehittyiv\u00e4t yht\u00e4 hyvin kuin kuulevat lapset. Musiikin rytmien havaitseminen parantui hyv\u00e4n sanapainon ja suuntien havaitsemisen my\u00f6t\u00e4. Tulokset korostavat musiikin havaitsemisen olevan yhteydess\u00e4 musiikin rytmien havaitsemiseen, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nen korkeuksien ja laatujen havaitsemiseen. Ne korostavat kotona laulamisen sek\u00e4 \u00e4\u00e4nen korkeuden, my\u00f6s rytmin havaitsemisen harjoituksia ja suuntavihjeit\u00e4 (kuten laululeikkej\u00e4), sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n ohjatun musiikkitoiminnan t\u00e4rkeytt\u00e4 SI lasten puhekielen ja el\u00e4m\u00e4nlaadun parantamisessa.<\/p>\n
Abstract:<\/b> Sis\u00e4korvaistute (SI) mahdollistaa syntym\u00e4kuurojen lasten puhekielen kehityksen. SI-lasten puhekielen taidot vaihtelevat kuitenkin paljon ja ovat usein heikompia kuin kuulevilla lapsilla. T\u00e4m\u00e4 saattaa liitty\u00e4 SI:n heikkoon kykyyn v\u00e4litt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nten korkeuksia. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa tarkasteltiin puhekielen kehityst\u00e4 tukevien, \u00e4\u00e4nen korkeuksien havaitsemiseen liittyvien hermostollisten mekanismien, kuulomuistin ja kuuntelutaitojen kehityst\u00e4 4\u201313-vuotiailla kuulevilla lapsilla sek\u00e4 lapsilla, joiden SI oli aktivoitu varhaisessa i\u00e4ss\u00e4. Musiikillisten \u00e4\u00e4nten hermostollista erottelua ja kuulotarkkaavuutta tarkasteltiin mittaamalla kuuloher\u00e4tevasteita aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 (EEG). Sana- ja lausepainon havaitsemista ja n\u00e4ihin liittyvien akustisten vihjeiden erottelukyky\u00e4 tutkittiin kuuntelukokeilla ja kuulomuistia numerotoistotestill\u00e4. Musiikin harrastamisen tiedet\u00e4\u00e4n parantavan kuulevien lasten kuulohavaintotaitoja ja kuulomuistia, ehk\u00e4 my\u00f6s kuulotarkkaavuutta. Siksi tarkastelimme SI-lasten ryhm\u00e4ss\u00e4 musiikkiaktiviteettien yhteyksi\u00e4 mittaustuloksiimme …<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":7,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,15,2,7,4,16],"tags":[9,8],"class_list":["post-213","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-miten-musiikkia-havaitaan","category-musiikin-ja-kognition-yhteydet","category-musiikin-ja-puheen-yhteydet","category-musiikin-rooli-perheissa","category-musiikin-tekeminen-vaikuttaa","category-musiikista-nauttiminen","tag-laulaminen","tag-si-lapset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/213","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=213"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/213\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":795,"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/213\/revisions\/795"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lindforsinsaatio.net\/musiikinrooli\/tietokanta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nThe cochlear implant (CI) provides a sensation of hearing and the opportunity to develop spoken language for deaf-born children. However, many CI children show poor language outcomes, which may be related to the deficiency of CIs in delivering pitch. The present thesis studies the development of those neural processes and behavioural skills linked to the perception of pitch which may play a role in language acquisition. We measured with event-related brain potentials (ERPs) the neural discrimination of and attention shift to changes in music, the perception of word and sentence stress and related acoustic cues, and the auditory working memory (forward digit span) in 4\u0336\u201313-year-old normally hearing (NH) and early-implanted children. We studied how the development of these aspects is related to musical activities known to advance brain development and perceptual skills in the NH population, and whether the perception of music (pitch or rhythm) is connected to word stress or visuospatial perception in NH adults. With regard to the development of neural responses, we found for the CI children usually well-formed ERP waveforms resembling those found for the NH children. However, some brain responses implied impoverished processing for the CI children, especially for timbre and pitch. The CI children who sang regularly at home were advantaged over the other CI children for the development of attention shift, which was linked to improved auditory working memory, implying better neural discrimination, an advantaged development of neural networks for attention and better updating of auditory working memory for the CI singers. We found that for the CI children perception of word and sentence stress improved with improving discrimination of pitch (f0) and intensity and auditory working memory. For the perception of stress and related aspects, including pitch and auditory working memory, only the CI children participating in supervised musical activities performed and developed similarly to the NH children. Moreover, the perception of musical rhythm improved with improving word stress and visuospatial perception for the NH adults. Thus, the results indicate that (i) perception of music and speech are connected not only via pitch and timbre, but also via rhythm, and (ii) the combination of singing at home and taking part in supervised musical activities, using also rhythmic exercises and visual cues, might be the best way to optimize pitch-related abilities, underlying cognitive functions, spoken language skills and quality of life for early-implanted children.<\/p>\n<\/i> Lue v\u00e4it\u00f6skirja (PDF)<\/span><\/a>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"