Musiikin rooli kuulovammaisten lasten perheissä


Sivuillemme on kerätty tietoa perheiden, erityisesti lasten, musiikkitoiminnoista kotona ja kodin ulkopuolella. Sivut sisältävät myös tietoa musiikin havaitsemisesta ja musisoinnin yhteyksistä ja vaikutuksista puheen havaitsemiseen ja kielellisiin taitoihin. Materiaali on kerätty erityisesti kuulovammaisia lapsia ja heidän perheitään varten.

Nämä sivut kertovat projektin ”Musiikin rooli kuulovammaisten lasten perheissä” tuloksista ja siihen liittyviä uutisia. Sivuille on kerätty myös etusivun aihepiireihin liittyvien artikkeleiden tiivistelmiä ja linkkejä artikkeleihin (molemmat pääasiassa englanninkielisiä). Sivun alalaidasta löytyy linkkejä mm. musiikkimateriaaleihin ja -tapahtumiin.

Miten musiikkia havaitaan
Musiikin ja kongnition yhteydet
Musiikin ja puheen yhteydet
Musiikin rooli perheissä
Musiikin tekeminen vaikuttaa
Musiikista nauttiminen
Projektin julkaisut
Projektin tuloksia
Musiikin yhteydet kielelliseen kehitykseen ja puheen havaitsemiseen

UUTISET


Julkaistu26.09.2019

HYLT
Valerie Looi, Ritva Torppa, Tania Prvan & Debi Vickers

The Role of Music in Families of Children With Hearing Loss and Normal Hearing in Australia, Finland, and the UK

Front. Neurosci., 26 September 2019

The primary aim of this current study was to compare the role, importance and value placed on music by families with normally hearing (NH) children, to those who had a child with a hearing loss (HL) who wore either hearing aids and/or cochlear implants. A secondary aim was to see whether this differed between the countries. Parents of children aged 2–6 years living in Australia, Finland, and the United Kingdom were invited to complete the Role of Music in Families Questionnaire (RMFQ). Two groups of participants were recruited from each country: (i) parents of NH children, and (ii) parents of children with a HL. The RMFQ had seven subsections covering topics such as music participation, attitudes to music, importance of music in the family, and future perspectives on music. Three hundred and twenty-two families of NH children, and 56 families of children with HL completed the questionnaire (Australia: 50 NH, 25 HL; Finland: 242 NH, 21 HL; United Kingdom: 30 NH, 10 HL). Analyses compared between NH and HL groups within each country, and between the three countries for the NH group, and the HL group, independently. Overall, there were few significant differences between the participation levels, role, or importance of music in families with NH children compared to those with a child who had a HL, regardless of whether the families lived in Australia, Finland or the United Kingdom. Children first started to respond to music at similar ages, and overall music participation frequency, and music enjoyment were relatively similar. The importance of music in the family was also similar between the NH and HL groups. In comparing between the countries, Finnish children had a tendency to have higher participation rates in musical activities, with few other differences noted. Overall, the results of this study indicate that children, regardless of hearing levels or country of residence, have similar levels of music engagement and enjoyment, and HL is not seen as a contraindication to music participation and involvement by the parents involved in this study.

Julkaistu07.08.2019

HYLT
Ritva Torppa, Andrew Faulkner, Marja Laasonen, Jari Lipsanen & Daniela Sammler

Links of Prosodic Stress Perception and Musical Activities to Language Skills of Children With Cochlear Implants and Normal Hearing

Objectives: A major issue in the rehabilitation of children with cochlear implants (CIs) is unexplained variance in their language skills, where many of them lag behind children with normal hearing (NH). Here, we assess links between generative language skills and the perception of prosodic stress, and with musical and parental activities in children with CIs and NH. Understanding these links is expected to guide future research and toward supporting language development in children with a CI.

Design: Twenty-one unilaterally and early-implanted children and 31 children with NH, aged 5 to 13, were classified as musically active or nonactive by a questionnaire recording regularity of musical activities, in particular singing, and reading and other activities shared with parents. Perception of word and sentence stress, performance in word finding, verbal intelligence (Wechsler Intelligence Scale for Children (WISC) vocabulary), and phonological awareness (production of rhymes) were measured in all children. Comparisons between children with a CI and NH were made against a subset of 21 of the children with NH who were matched to children with CIs by age, gender, socioeconomic background, and musical activity. Regression analyses, run separately for children with CIs and NH, assessed how much variance in each language task was shared with each of prosodic perception, the child’s own music activity, and activities with parents, including singing and reading. All statistical analyses were conducted both with and without control for age and maternal education.

Julkaistu26.06.2019

HYLT
Ritva Torppa & Minna Huotilainen

Uusi artikkeli ja ohjeita siihen, miten musiikkia voi tehdä niin, että se tukee erityisesti kuulovammaisen lapsen puhekielen kehitystä.

Torppa, R., & Huotilainen, M. (2019). Why and how music can be used to rehabilitate and develop speech and language skills in hearing-impaired children. Hearing Research.

Artikkelin tiivistelmän suomennos:

Tämä artikkeli esittelee todisteita musiikkiaktiviteettien voimakkaasta yhteydestä kuulovammaisten, myös sisäkorvaistutteella kuulevien lasten ja nuorten puhekielenh kehitykseen. Johtopäätökset perustuvat osittain normaalisti kuulevien lasten ja nuorten tutkimuksista saatuihin tuloksiin, jotka osoittavat, että puekielen taidot ovat parempia musiikkitoimintaan osallistuvilla lapsilla, ja ennen kaikkea, että musiikkitoiminta parantaa puheen havaitsemista ja puhekieltä. Vaikka kuulovammaisten lasten osalta tarvitaan lisää satunnaistettuja, hyvin kontrolloituja seurantatutkimuksia, jotka osoittavat musiikkitoiminnan vaikutuksen, jo nykyiset tutkimustulokset ovat riittäviä rohkaisemaan puheterapeutteja, musiikkiterapeutteja, opettajia, vanhempia, ja kuulovammaisia lapsia ja nuoria käyttämän musiikkia edistämään puhekieltä. Siksi annamme suosituksia ja ohjeita siihen, miten musiikkitoiminnan avulla voidaan auttaa kuulovammaisten lasten puheen havaitsemisen ja puhekielen kehitystä.

Suomennos yllä olevan artikkelin ohjeista musiikin tekemiseen niin, että se tukee erityisesti kuulovammaisen lapsen puhekielen kehitystä.

Julkaistu27.11.2018

HYLT

Music supports the auditory skills of hearing impaired children

Researchers at University of Helsinki, and University College London have found evidence that children with hearing impairment and cochlear implants can benefit from hobbies involving music and especially singing.

The results published in Music Perception show that the auditory skills of hearing impaired children are connected to the amount of singing and music in their everyday lives.

In the study, University lecturer of logopedics Ritva Torppa, PhD, from University of Helsinki measured auditory skills, perception of speech in noise, singing skills, and brain responses to changes in musical sounds in children with cochlear implants. Some children took part in regular singing and other musical activities while others did not.

Julkaistu05.11.2018

Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona (esitys)
Ritva Torppa

Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona (esitys)

ON MUSIIKIN AIKA – Musiikki kuulovammaisen lapsen kuntoutuksessa - 5.11.2018, Helsinki

Julkaistu05.11.2018

Musiikin havaitseminen ja musiikin rooli lasten perheissä (esitys)
Ritva Torppa

Musiikin havaitseminen ja musiikin rooli lasten perheissä (esitys)

ON MUSIIKIN AIKA – Musiikki kuulovammaisen lapsen kuntoutuksessa - 5.11.2018, Helsinki

Julkaistu24.10.2018

Current results of research on music training in children with cochlear implant (esitys)
Ritva Torppa

Current results of research on music training in children with cochlear implant (esitys)

Esitys Singing in the Brain -symposiumissa. Helsinki, Suomi, 24.10.2018.

Julkaistu19.10.2018

Current results of research on music training in children with cochlear implant (esitys)
Ritva Torppa

Current results of research on music training in children with cochlear implant (esitys)

Esitys IAPA-konferenssissa. Hurghada, Egypti, 19.10.2018

Julkaistu21.08.2018

The role of music in the families of children with cochlear implants etc. (esitys)
Ritva Torppa, Valerie Looi, Elisabet Kaila, Seija Pekkala
Logopedics, Faculty of Medicine, University of Helsinki, Cognitive Brain Research Unit, University of Helsinki, SCIC_A Service of RIDBC. Advanced Bionics, Asia Pacific

The role of music in the families of children with cochlear implants compared to those with normal hearing (esitys)

Esitys symposiumissa The 2nd International Music & CI Symposium. Montreal, Kanada. 21.8.2018

Julkaistu20.-21.08.2018

The role of music in the families of children with cochlear implants etc. (tiivistelmä)
Ritva Torppa, Valerie Looi, Elisabet Kaila, Seija Pekkala
Logopedics, Faculty of Medicine, University of Helsinki, Cognitive Brain Research Unit, University of Helsinki, SCIC_A Service of RIDBC. Advanced Bionics, Asia Pacific

The role of music in the families of children with cochlear implants compared to those with normal hearing (tiivistelmä)

Tiivistelmä julkaisussa “Program of the 2nd International Music & CI Symposium. Montreal Neurological Institute and Hospital, August 20th-21th, 2018”

GALLERIA


Yhteystiedot


RITVA TORPPA
FT, puheterapeutti
Logopedian yliopistonlehtori
Psykologian ja logopedian osasto ja kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö
Lääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto

Ritva Torppa yliopiston Tuhatissa

sähköposti

IMPI JA ILMARI LINDFORSIN TUKISÄÄTIÖ
Kulosaarentie 7,
00570 Helsinki
puh. (050) 4621341

sähköposti

LINKKEJÄ


Musiikin rooli kuulovammaisten lasten perheissä tutkimus

Musiikin rooli kuulovammaisten lasten perheissä tutkimus

Tässä tutkimuksessa selvitetään musiikin roolia kuulovammaisten lasten perheissä verrattuna normaalikuuloisten lasten perheisiin. Sen tavoitteena on parantaa erityisesti kuulovammaisten lasten hyvinvointia, kuulon ja puhekielen kuntoutusta. Tutkimus on osa kansainvälistä tutkimusta, ja saamme siitä myös tietoa musiikin roolista eri maiden perheissä. Suomessa tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan logopedian oppiaineessa sekä kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön aivot ja musiikki –työryhmässä.


Mary Hare School

Mary Hare School

Ensimmäinen kuurojen ja kuulovammaisten lasten koulu, jonka tiedetään sisällyttäneen musiikin opetusohjelmaansa. Christine Rocca työskentelee täällä.

Hearing Aids for Music

Hearing Aids for Music

Akustista kuulokojetta käyttäviä henkilöitä koskevaa tietoa.

Cochlear

Cochlear

Hope Notes.


Baby Beats

Advanced Bionics

Baby Beats vauvojen musiikillinen kuntoutusmateriaali.

Music Time

Ear Foundation

Music Time - pienten lasten musiikillinen kuntoutusmateriaali, soveltuu erityisesti ryhmässä käytettäväksi suomennettu ja ”nuotinnettu” nimellä “Musiikkituokiot” (Satakieliohjelma; saatavilla vain Musiikin aika -koulutusten yhteydessä).


Cochlear Implants and Music: Johanna Pätzold—MED-EL

MED-EL

Lapsena SI:n saaneita henkilöitä koskevaa tietoa: Johanna Pätzold (MED-EL musiikkivastaava) kertoo teemasta SI ja musiikki. Sisältää SI-lasten ja nuorten musiikkiesityksiä.

Musiikkia harrastava SI-nuori kertoo tarinansa:

Cochlear Implant Themes - Music

University of Southampton Auditory Implant Service

Aikuisena SI:n saaneita henkilöitä koskevaa tietoa.

Yhdistykset & järjestöt


Kuuloavain

Kuuloavain.fi on Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n ja LapCI ry:n yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on ollut luoda kuulovammaisten lapsen vanhemmille suunnattu tieto- ja vertaistukiportaali.

LapCi ry

LapCi ry on valtakunnallinen sisäkorvaistutelasten yhdistys. LapCI ry:n perusti vuonna 1999 joukko vanhempia pääasiallisimpana tarkoituksenaan tukea sisäkorvaistutteen saaneita lapsia ja heidän perheitään kautta koko Suomen.

Satakieliohjelma

Satakieliohjelma on verkosto- ja yhteistyöohjelma, jonka kohderyhmänä ovat vaikeasti kuulovammaiset ja lapset ja nuoret, heidän perheensä sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevä ammattihenkilöstö.

Tinja Hartikainen


Tinja Hartikainen

Sulje ikkuna

Tinja Hartikainen


Tinja Hartikainen

Sulje ikkuna

Tinja Hartikainen


Tinja Hartikainen

Sulje ikkuna

Tinja Hartikainen


Tinja Hartikainen

Sulje ikkuna

Tinja Hartikainen


Tinja Hartikainen

Sulje ikkuna

Tinja Hartikainen


Tinja Hartikainen

Sulje ikkuna