FT Eila Aino Anneli Lonka
( 1951 – 2021 )
Impi ja Ilmari Lindforsin tukisäätiön hallituksen jäsen vuosina 1994 – 2018.
Lindforsin säätiö muistaa syvästi surren kunnioituksella pitkäaikaista hallituksemme jäsentä.
Eila Lonka pyydettiin hallituksemme jäseneksi säätiön ensimmäisenä toimintavuotena 1994. Hänen vastuualueenaan oli seurata alan valtakunnallista ja kansainvälistä tutkimusta. Eila toimi tuolloin Helsingin yliopiston lehtorina kouluttaen tulevia puheterapeutteja. Sitä ennen hän oli toiminut mm. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuulokeskuksen puheterapeuttina. Lindforsin säätiön toimintaan kuului alkuvaiheesta alkaen kuulovammaisten lasten kommunikaatiota tukevien uusien kuntoutusmenetelmien tuominen Suomeen.
Eilan perustama sisäkorvaistute eli SI-asiantuntijapuheterapeuttien, nykyisin noin 25 hengen ryhmä, siirtyi säätiön toiminnan piiriin 1990-luvun lopulla. Se on keskuudessaan jakanut tietoa erityisesti sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen muutoksista ja ajankohtaisista haasteista sekä uusista kuntoutusmenetelmistä. Eila piti ryhmän ajan tasalla uusien valtakunnallisten tai ulkomaisten tutkimustulosten suhteen ja kannusti ryhmäläisiä opinnoista saatujen tietojen jatkamiseen ja tutkimusten tekoon. Mutta ennen kaikkea hän oli ryhmälle rakas, rauhallinen ystävä, tuki ja tietopankki. Säätiön järjestämissä, kuntoutusta käsittelevissä valtakunnallisissa seminaareissa Eila oli usein puheenjohtajana ja luennoitsijana. Eila oli myös muiden valtakunnallisten järjestäjien koulutuspäivillä arvostettuna asiantuntijana, taitavana luennoitsijana ja sessioiden puheenjohtajana monia kymmeniä kertoja työvuosiensa aikana.
Eila oli kansainvälisesti merkittävä ja uraauurtava tutkija. Hän tutki väitöskirjassaan mm. kuuroutumisensa jälkeen SI:n saaneiden aikuisten kuulemisen kehitystä aivovasteita mittaamalla. Hänen tieteelliset julkaisunsa antavat tietoa myös SI-lasten puhekielen kehityksestä aivan varhaislapsuudessa, heidän kielellisistä taidoistaan kouluiässä, ja siitä, miten puheterapeutit tehostavat SI-lasten puheen oppimista kuntoutustilanteissa. Hän tutki kuulovammaisten henkilöiden kuulokojeiden käyttöä eri näkökulmista, huuliolukutaitoja ja niiden kuntoutusta. Hän kehitti tieteelliseen tietoon perustuen mm. edelleen ajankohtaiset ”Huulioluvun harjoituksia”- ja yhdessä Reijo Aulangon kanssa ”Kuulorata käyttöön” – kuntoutusmateriaalit. Jälkimmäisen pohjalta on kehitetty myös uusi sovellus. Eila oli ensimmäisten joukossa kehittämässä suomenkielisiä tietokonepohjaisia huulioluvun harjoitusohjelmia ja kuulovammaisten (SI) lasten puheen havaitsemisen ja kielellisen kehityksen mittausmenetelmiä. Hän oli toimittajana useissa oppikirjoissa ja luennoi ja ohjasi lukuisia opinnäytetöitä kandidaatintutkielmista aina väitöskirjatöihin asti Helsingin yliopiston Logopedian koulutusohjelmassa. Eila teki niin paljon, että jos hänen tuotantoaan ja uraansa tieteen, opetuksen ja kuntoutuksen saralla lähtisi tarkkaan raportoimaan, se vaatisi kokonaisen kirjan kirjoittamisen. Voi siis sanoa, että Eila oli harvinaisen tuottelias ja erityisen merkittävä henkilö kuulovammaisten henkilöiden kuntoutuksen saralla vauvasta vaariin, Suomessa ja kansainvälisesti. Hän ei kuitenkaan halunnut tehdä itsestään suurta numeroa. Hän tutki ja toimi, ja jätti jälkipolville ainutlaatuisen perinnön.
Helena Ahti
Ritva Torppa